Koulunuorisotyö

Koulussa tehtävää nuorisotyötä on kehitetty valtakunnallisesti 2000-luvun alusta alkaen erilaisten hankkeiden ja ohjelmien myötä menestykkäästi. Nuorisotyön paikkaa koulussa ei niinkään tarvitse perustella ja koulussa tehtävää nuorisotyötä toteutetaan jo suuressa osassa peruskouluja (Allianssi 2018). Koulussa tehtävä nuorisotyö on kirjattu Valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikan ohjelman 2020–2023 (linkki vanupoon?) nuorisopoliittisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kouluissa voidaan moniammatillisella yhteistyöllä tukea nuorten hyvinvointia, oppimista, kouluviihtyvyyttä, vahvistaa positiivista minäkuvaa ja tukea oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä edistäviä tekijöitä.

Suonenjoella yhteistyötä nuorisopalveluiden ja koulun kanssa on ollut yli kymmenen vuoden ajan erilaisten teemapäivien ja luokkien ryhmäytymisien äärellä sekä olemalla osa koulukohtaista yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää. Syksystä 2018 alkaen nuorisopalveluilla aloitti nuoriso-ohjaaja, jonka pääpaino työnkuvassa on koulussa tehtävässä nuorisotyössä. Koulussa tehtävää nuorisotyötä on kehitetty yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa, jotta työ olisi yhteistä kasvatuskumppanuutta eikä niinkään enää pistäytyvää satunnaista toimintojen järjestämistä. Työtä tehdään nuorisotyön periaatteiden mukaisesti vahvistaen nuorten voimavaroja, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kouluyhteisössä. Toteutuneita toimintoja seurataan ja kehitetään moniammatillisessa tiimissä koulussa tehtävän nuorisotyön vuosikellon avulla (kuva 1). 

Nuoriso-ohjaaja toimii kouluympäristössä nuorisolain ohjaamana ja koulun sääntöjä noudattaen. Järjestettävät toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan koulun kanssa yhteistyössä. Arjessa nuoriso-ohjaaja on läsnä keskustellen ja kuunnellen nuoria sekä huomioimalla sosiaalisia tilanteita. Koulussa tehtävää nuorisotyötä tehdään yhteisöllisen pedagogiikan kautta, jossa yksilön voimavaroja, minuutta ja itsetuntoa pyritään vahvistamaan. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ryhmätoimintojen kautta on tärkeää kuten Kiilakoski (2015, 36) toteaa oppilaan kokemukset yhteisöllisyydestä lisäävät mahdollisuuksia toimijuuteen osana ryhmää. Kun oppilas kokee olevansa osa yhteisöä ja saa sitä kautta osallisuuden kokemuksia sekä merkitystä omalle osalleen yhteisössä on sillä vaikutusta myös kouluviihtyvyyteen. (Kiilakoski 2015, 36.)