Hankkeet

Erasmus – Järvisuomalaiset opissa -hanke on yli 160 000 euron yhteishanke Kaskikuusen kansalaisopiston, Kiuruveden kansalaisopiston, Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston, Siilinjärven kansalaisopiston ja Vieremän kansalaisopiston kanssa. Sisä-Savon kansalaisopisto hallinnoi hanketta. Hanke päättyy 31.7.2022.

Hankkeen tavoitteita ovat muun muassa:

– Syventää henkilökunnan kansainvälisen toiminnan ymmärrystä, kielitaitoa ja kulttuuritietoisuutta

– Luoda konsortiolle kansainvälisyystiimi ja kansainvälisyysstrategia

– Järjestää opettajille täydennyskoulutuksia opitun perusteella eri ainealueille eri opistoissa ja yhteistyössä AVIn ja Opetushallituksen kanssa

– Luoda eri ainealueille vertaismentorointiryhmät koulutusten avulla

– Järjestää striimattuja luentoja UNESCOn maailmanperintökohteista

The FinEst Band Camp – Bändileiri Suonenjoella

The FinEst Band Camp oli parivuotinen Sisä-Savon kansalaisopiston ja Mansikka ry:n sekä kahden muun partnerin yhteinen kulttuurihanke, joka toteutettiin sekä Suomessa että Virossa. Hankkeen toteuttajina toimivat Sisä-Savon kansalaisopiston lisäksi hankkeen koordinaattori Aisapari ry Kauhavalta yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa, sekä Saarte Koostöökogu yhteistyössä Orissaaren musiikkiopiston kanssa Virosta.

Hankkeessa oli tarkoitus järjestää kahden ja puolen vuoden aikana kaikkiaan 5 bändileiriä, joille osallistuisi 10–15-vuotiaita oppilaita niin Sisä-Savon ja Kauhavan alueelta kuin Virosta. Paripäiväisillä leireillä tarjottiin laulun, pianon, kitaran, basson ja rumpujen työpajoja, ja leirien lopuksi loppukonsertti kaikkien osallistujien kesken. Osa hankkeen leireistä ei toteutunut.

Huhtikuussa 2018 järjestettiin ensimmäinen leiri Viron Saarenmaalla, jonne osallistui yli 80 oppilasta. 19.–21.10.2018 järjestettiin kansainvälinen bändileiri Suonenjoen Yhtenäiskoululla.

Hankkeen tavoitteena oli edistää maiden välistä kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä kansainvälistymistä niin oppilaiden kuin opettajien keskuudessa. Hankkeen pedagogisena tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta bändiharrastusta kohtaan ja tarjota laadukasta, yhteisöllistä harrastustoimintaa. Lisäksi opiskelijat saivat arvokasta esiintymiskokemusta leirien loppukonserttien myötä.

Hankkeen kokonaisbudjetti vuoteen 2020 oli 109 945 €, johon on saatu 90 % Leader-rahoitusta EU:lta. Lisäksi osa hankkeen rahoituksesta tuli yksityisestä sponsorituesta sekä osallistujamaksujen muodossa. Koko rahoitusta ei käytetty, koska hanke supistui alkuperäistä suunnitelmaa lyhyemmäksi. 

Hankkeessa työskenteli kaikkiaan 10 musiikinopettajaa, kaksi jokaista bändityöpajaa kohden. 

Opetushallituksen tukemassa Kolmen kopla matkalla kohti kansainvälisyyttä 2017–2019 -hankkeessa olivat mukana Sisä-Savon, Pielaveden ja Keiteleen sekä Järvi-Saimaan kansalaisopistot. Tutustu Kolmen koplassa mukana olleiden opettajien ja hallintohenkilöstön opintomatkoihin alaotsikkojen alta.

Opisto sai Erasmus+ Aikuiskoulutuksen ohjelmasta rahoitusta yhteensä 21 000 € yhteensä 11 opettajan täydennyskoulutuskursseille ja job shadowing -jaksoille eri puolilla Eurooppaa. Hanke toteutettiin niin, että jokainen halukas sai hakea ensin sisäisellä haulla hankkeeseen mukaan. Edellytyksenä oli, että täydennyskoulutuskurssi tai job shadowing -partneri oli itse etsitty ennen sisäisen haun päättymistä. Hankehakemus tehtiin mukaan sitoutuneiden opettajien ehdotusten pohjalta ja CIMO hyväksyi sen. Kaikki liikkuvuudet toteutuivat, minkä lisäksi toteutui kaksi ylimääräistä job shadowing -jaksoa.

Suonenjoella järjestettiin 15.–17.9.2017 teatterifestivaali, jolla juhlistettiin 100-vuotiasta Suomea. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry myönsi Euroopan Unionin Leader-rahoitusta 21 225 € hankkeen kokonaisbudjetin ollessa 28 299 €. Hanke on kahden kansalaisopiston yhteinen hanke, jonka koordinaattorina on Sisä-Savon kansalaisopisto ja yhteistyöpartnerina Soisalo-opisto. Tapahtuma järjestettiin Suonenjoella, ja se oli avoin kaikille teatterin ystäville.

Hankkeessa työskenteli osa-aikainen hankekoordinaattori KM Annukka Nurmi, joka yhdessä ydinryhmän kanssa tuotti festivaalin sisällön ja työpajat. Työpajat suunnattiin teatteriryhmille, jotka saivat koulutusta samalla kun tulivat esiintymään muille. Työpajoja järjestettiin esineteatterista (Annukka Nurmi), fyysisestä teatterista (Kaisla Pirkkalainen ja Mika Juusela), improvisaatioteatterista (Jukka Virtala), käsikirjoittamisesta (Anu Hytönen), luovasta liikkeestä (Laura Rukola), värivarjoteatterista (Mervi Riikonen), äänimaailmojen toteuttamisesta teatteriesitykseen (Jouni Kurki) ja varjoteatterirekvisiitan ja -nukkien valmistamisesta (Teatteri T.E.J.P.in Katerina Kodysová, Tšekki).

Kaikki festivaalin esitykset olivat yleisölle avoimia ja ilmaisia. Kutsuesityksiä festivaalin aikana esittivät Teatteri Lumo, Teatteri Fennica ja tarinateatteriryhmä SisäVALO. Festivaalin kansainvälisenä vieraana oli Teatteri Lumon pitkäaikainen yhteistyökumppani, Stonarovin teatteriryhmä Tšekin Trestin alueelta. He esiintyivät festivaalilla.

Sisä-Savon kansalaisopisto on vienyt maailmanperintötietoutta eteenpäin yleisöluentojen kautta. Niitä on järjestetty joko kansalaisopiston omina yleisötapahtumina tai sitten yhteistyössä eri toimijoiden (seurakunnat, järjestöt) kanssa.

Luentoja on pidetty mm. seuraavista maailmanperintökohteista:

– Suomenlinna (v. 2013)
– Verla (v. 2014)
– Vanha Rauma ja Sammallandenmäki (v. 2015)
– Praha ja Telč (v. 2016)
– Budapest (v. 2017)

– Stonehenge ja Magna Carta ( v. 2018)

-Viimeisin luento 6.10.2021 Minna Rönkön pitämänä Verlasta yhteistyössä Leppärengas ry:n kanssa.

YK:n alaisen UNESCOn (the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) maailmanperintösopimus lienee yksi tunnetuimpia kansainvälisiä sopimuksia. Sen tavoitteena on suojella yhteistä, ainutlaatuisen arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöämme rappeutumiselta tai tuholta kansainvälisen yhteistyön keinoin. Maailmanperintösopimus hyväksyttiin vuonna 1972, ja Suomi liittyi siihen mukaan vuonna 1987. Tällä hetkellä jäsenmaita on sopimuksessa mukana 190.

Maailmanperintöluettelossa oli vuonna 2018 yhteensä 1092 kohdetta, joista 845 on kulttuurikohteita, 209 luontokohteita ja 38 yhdistettyjä kohteita. Suomessa maailmanperintökohteita on seitsemän; kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde.