Musiikista on moneksi!

Musiikin, kulttuurin ja harrastamisen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon ja on eittämättä selvää, että ne vaikuttavat monella tapaa meihin kaikkiin -vauvasta vaariin. Kansalaisopistoilla on tärkeä rooli eri-ikäisten kuntalaisten aktivoimisessa ja samalla myös kulttuuripalveluiden tuottajana -varsinkin maaseutualueilla. Opiston erilaiset kurssit tarjoavat monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä muuta ne voivat tarjota kuin esimerkiksi sosiaalisen kontaktin tai jonkun uuden taidon oppimista?

Esimerkiksi musiikilla on todettu olevan paljon vaikutuksia sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Musiikki ja äänivärähtelyt vaikuttavat mm. verenkiertoon, sydämen sykkeeseen, ihon lämpötilaan, vireystilaan, keskittymiseen, aineenvaihduntaan, hengitykseen ja lihasjännitykseen. Musiikkia kuunnellessa tai harrastaessa aivot stimuloituvat ja musiikki vaikuttaa suoraan aivojen syviin osiin (mantelitumake, hippokampus). Mielimusiikin kuunteleminen erittää mielihyvähormoneja, vaikuttaa tunteisiin, muistitoimintoihin ja voi edistää niiden kautta myös muuta oppimista. Musiikkia kuunnellessa aivoissa aktivoituu kuuloaivokuori ja motorisen aivokuoren alueet. Musiikki pystyy aktivoimaan samanaikaisesti sekä oikean että vasemman aivolohkon. On ihmeellistä, miten sävelet voivat kuljettaa tunteita aikakoneen lailla vuosikymmenten takaa. Musiikin harrastajilla aivotoiminta kehittyy ja jopa aivojen massa kasvaa, tarkkaavaisuus paranee ja musiikki voi parantaa myös unen laatua.

Musiikin avulla pystytään edistämään kognitiivisia toimintoja (tarkkaavaisuus, oppiminen, kommunikaatiotaidot, pitkäjänteisyys). Sen avulla voi lievittää stressiä, ahdistuneisuutta, masennusta ja jopa kipua. Musiikki auttaa rentoutumaan tai lisäämään energiaa. “Mikäli musiikki ei ole entuudestaan tuttua, se ei myöskään kuormita aivojen muistijärjestelmiä, vaan ruokkii niitä. Uutta musiikkia kannattaa sen takia kokeilla esimerkiksi luovaan ongelmanratkaisuun. Instrumentaalimusiikki voi auttaa keskittymään paremmin kuin lauletut sävelmät” (M. Huotilainen, Anna musiikin soida 2015). Musiikkia kuunnellessa tai harrastaessa aktivoituu mielihyväkeskus (vrt. seksi) ja dopamiinin eritys aivoissa lisääntyy. Musiikissa on hienoa se, että jokainen meistä voi hoitaa sillä itseään ja varsinkin nuoret ovat mestareita säätelemään musiikin avulla mielialaansa.

Iso-Britanniassa Taidetta reseptillä -projektin havaittiin vähentävän yleislääkärikäyntejä 37 % ja sairaalakäyntejä 27 % (L. Laitinen, Näkökulmia taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista 2017). Klassinen musiikki sai myös Lontoon asemilla rikollisuuden putoamaan 25-37% erään tutkimusjakson aikana. Musiikilla vaikutetaan vahvasti ihmisten ostokäyttäytymiseen ja musiikki pystyy muuttamaan myös ihmisen makuaistia. Ravintolassa ihmiset usein ostavat kalliimpia viinejä, jos taustalla soi klassinen musiikki. Nopeatempoinen trendimusiikki houkuttelee tietynikäisiä ostajia vaatekauppoihin ja manipuloi heitä tekemään nopeita ostopäätöksiä. Lounasravintoloita puolestaan kiinnostanee tieto siitä, että musiikkivalinnalla he voivat tuplata myyntinsä. Jos halutaan, että ihmiset syövät ja poistuvat nopeasti, jotta uusia asiakkaita mahtuu sisään mahdollisimman tiuhaan tahtiin, niin nopeatempoinen musiikki auttaa (P. Toiviainen, Musiikki paljastaa aivojesi salaisuudet 2019). Vastaavasti rauhoittumiseen ja hyvän mielen tuottamiseen käytetään esimerkiksi kauppakeskusten WC-tiloissa linnun laulua. Myös jazz-musiikki rauhoittaa, sillä sen tempo on usein MM. 60, jolloin se on rentoutuneen ihmisen aivojen aallonpituus. Mielenkiintoista on myös se, että kasvit reagoivat musiikkiin ja kasvavat äänivärähtelyssä paremmin.

Edellä on vain pintaraapaisu musiikin ja taiteiden vaikutuksista, mutta mielestäni on tärkeää ymmärtää se, että erilaisilla taiteilla ja harrastamisella on monipuolisia vaikutuksia eri-ikäisiin ihmisiin. Nyky-yhteiskunnassa kaiken pitää olla tehokasta ja tuottavaa, mutta olisi hyvä välillä tarkastella myös ihmisten henkistä, aineetonta hyvinvointiakin. Koska henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen on todettu vähentävän fyysisiä vaivoja, se tuo säästöä myös terveydenhuoltokuluissa.

Yhdessätekeminen moninkertaistaa tunteita, tuo uusia ystäviä, auttaa hetkeksi unohtamaan arjen huolet ja kehittää meitä monin tavoin. Opiston erilaisissa tapahtumissa niin yleisö kuin esiintyjätkin pääsevät kokemaan esim. live-esiintymisten tunteita ja vuorovaikutusta. Harrastustoiminta antaa onnistumisen elämyksiä, auttaa esiintymisjännitykseen, tuo ystäviä ja kehittää aivoja. Jokainen meistä kasvaa ja kehittyy koko elämän ajan ja on hienoa, että opisto on tarjoamassa erilaisia harrastusmahdollisuuksia kaikille kuntalaisille!

Anneli Tarvainen

Kirjoittaja on Sisä-Savon kansalaisopiston musiikinopettaja