Uusi latukone pitää Lintharjun latuverkoston tehokkaasti kunnossa
– Kun täällä sana kiirii, että kone on aamulla lähtenyt hoitamaan latuja, niin hiihtäjien määrä lisääntyy päivän aikana, ulkoilualueiden esimies Hannu Pakarinen naurahtaa.
Lintharjun ladut ovat tärkeitä suonenjokelaisille ja myös ulkopaikkakuntalaisille kuntohiihtäjille. Lintharjua ei syytä kutsuta Savon taikka Suomen kauneimmaksi latuverkostoksi. Latujen ja muiden ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta tiedotetaan liikuntapaikkojen ilmoitustaululla.
– Lintharju on meidän aarteemme ja olisihan se hullua, jos emme hyödyntäisi näitä upeita maastoja hiihtoreittinä. Täällä kulkee myös MB-reitistöt ja kesällä polut. Hienona pakkaspäivänä menet hiihtämään ja sitten lähdet saunomaan Lintharjun liikuntakeskukselle. Meillä on huippu systeemit täällä liikkujille.
Uusi latukone ahkerassa käytössä
Suonenjoen kaupunki osti vuonna 2023 uuden latukoneen. Kone tekee vapaan hiihtotyylin hiihtäjille sopivan hiihtobaanan ja sen viereen perinteisen hiihtäjille sopivan latu-uran. Lumituiskun jälkeen koneen perässä oleva murskain muuttaa lumen sopivan kovaksi pohjaksi vapaata hiihtoa varten. Latukoneessa on hälytin, jonka avulla hiihtäjät kuulevat koneen olevan liikkeellä. Hälytin laitetaan päälle mäkisillä paikoilla, jotta hiihtäjät eivät lähtisi laskemaan mäkeä alas kriittisellä hetkellä.
38 vuotta kaupungilla työskennellyt Hannu on nähnyt latujen kunnossapidon kehityksen.
– Silloin, kun hiihdettiin pelkkää perinteistä, niin riitti moottorikelkan perässä oleva laduntekolaite. Vapaanhiihtotyylin kasvattaessa suosiota, piti ruveta tekemään hiihtobaanoja.
Ensimmäinen latukone Suonenjoelle ostettiin jo vuonna 1990. Hankintaan vaikutti tuolloin Iisveden Kirin aktiivinen toiminta. Tuolloin Kiri oli Suomen ykkösampumahiihtoseuroja. Kilpaurheilun tuomasta muutoksesta ovat päässeet nauttimaan myös peruskuntoilijat.
– Kun saatiin tehtyä kunnon hiihtobaanaa, niin Lintharjun suosio kasvoi myös muille kuin suonenjokelaisille. Nythän meillä käy tosi paljon hiihtäjiä muistakin kunnista kuin Suonenjoelta.
Ylös, ulos ja liikkeelle
Nykyinen kone on järjestyksessään kolmas. Edellinen latukone hankittiin vuonna 2006.
– Edellinen kone oli siinä tilassa, että meillä olisi mennyt koneen hinta niihin korjauksiin ja nyt saatiin täysin eritasoinen kone. Saatiin myös hyvä hinta edellisestä koneesta, kun myytiin se eteenpäin.
Vaikka ensimmäinen latukone hankittiin aikanaan kilpaurheilua ajatellen, nykyisin latuja pidetään yllä kuntohiihtäjiä varten. Hyvin pidettyjen latujen toivotaan saavan myös vähemmän liikuntaa harrastavat edes kokeilemaan lajia.
– Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle todella paljon. Jos saamme edes muutaman ihmisen liikkumaan, niin kyllä tämän koneen hinta on jo saatu takaisin vuodessa. Ihmiset pitää saada harrastamaan liikuntaa ja sehän on meidän tehtävä. Ei meidän tehtävä ole rakentaa latuja kilpahiihtäjille vaan se, että me saamme ihmiset matalalla kynnyksellä lähtemään liikkeelle.
