Seutukaupunkien hallitusohjelmatavoitteet: Uudistuva teollisuus tarvitsee osaavaa työvoimaa, koulutusta ja toimivia yhteyksiä
Seutukaupungit esittävät seuraavalle hallitukselle konkreettisia toimia, joilla teolliset investoinnit saadaan toteutumaan ja niiden tarvitsemat osaajat ja alueiden palvelut turvataan. Seutukaupunkien rooli oman seutunsa palvelujen ylläpitäjänä tulee nähdä mahdollisuutena. Seutukaupunkiverkosto julkisti tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle verkoston kansanedustajatapaamisessa eduskunnan Pikkuparlamentissa 13.11.2026.
Seutukaupungeissa sijaitsevat Suomen suurimmat teollisuuslaitokset sekä laajat alihankinta- ja palveluketjut. Teollisuus on vahvasti paikkaan sitoutunutta ja monet laitokset ovat toimineet alueilla pitkään luoden vakaita työpaikkoja ja tuotantoa.
– Uusia investointeja on tekeillä esimerkiksi energia-, data- ja puolustusaloilla, mikä vahvistaa koko Suomen kasvua ja työllisyyttä. Näitä investointeja ei tule vaikeuttaa sääntelyä kiristämällä, sanoo Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.
Monimuotoinen kaupunkipolitiikka keskiöön
– Kuntien tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa tarvitaan vahvemmin esiin seutukaupunkien merkitys koko Suomen kasvulle osana monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Teollisuuden, koulutuksen ja palvelujen edellytyksiä ratkaistaan samoilla paikkakunnilla. Seuraavan hallituksen tulisi nähdä tämä kokonaisuus, painottaa Sorvisto.
Seutukaupunkipolitiikkaa tulee tarkastella ja toteuttaa ministeriö- ja hallintorajat ylittäen. Seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa tulee jatkaa ja tarkastella sen painopisteitä suhteessa elinvoimaan ja kasvuun.
Väestönmurros ja julkisen talouden tila pakottavat uudistamaan julkisen sektorin palvelurakenteita ja -verkkoa. Valtio on digitalisoinut palveluitaan ja vähentänyt merkittävästi toimipisteiden määrää alueilla. Hyvinvointialueiden palveluverkkoja on supistettu. Seutukaupunkien roolia oman seutunsa palvelujen ylläpitäjänä kannattaa tässä tilanteessa tukea ja vahvistaa.
EU-budjettikauden 2028–2034 Suomen kansallisen ja alueellisen suunnitelman rahoitus tulee seutukaupunkien mukaan kohdistaa alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä puhdasta siirtymää vahvistaviin toimiin.
Osaavan työvoiman saanti ja saavutettavuus varmistettava
– Osaavan työvoiman saanti on varmistettava seutukaupunkien yrityksille ja työelämälle, ja tässä erityisesti ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupasäätelyä on tarpeen joustavoittaa, toteaa Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen, joka toimii seutukaupunkiverkoston toisena varapuheenjohtajana.
Parhaiten seutukaupunkien tarpeisiin vastataan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän yhteistyöllä.
Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa. Yhteistyössä laaditaan toimintamallit, joilla kansainväliset opiskelijat ja asiantuntijat saadaan jäämään seutukaupunkeihin opintojen tai työn kautta. Seutukaupungit tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon viihtyisäksi ja turvalliseksi asuinympäristöksi.
– Seutukaupungit ovat keskeisiä raskaan teollisuuden ja vientiteollisuuden paikkakuntia. Siksi kansalliset ja kansainväliset riittävän kapasiteetin turvaavat liikenneratkaisut myös kasvukeskuksien ulkopuolella ovat kriittisiä koko Suomen elinvoiman kannalta. Myös alemmasta tieverkostosta on tärkeää huolehtia tavaroiden ja ihmisten liikkumisen sekä viennin edistämiseksi, korostaa Forssan kaupunginjohtaja ja seutukaupunkiverkoston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jari Kesäniemi.
– Esitämme myös alueellisen edustavuuden turvaamista demokraattisessa päätöksenteossa. Vaalilain mahdollisessa uudistuksessa tulisi turvata erikokoisten kaupunkien ja kuntien mahdollisuudet saada edustajiaan sekä eduskuntaan että aluevaltuustoihin, toteaa puheenjohtaja Sorvisto lopuksi.
Tutustu seutukaupunkien hallitusohjelmatavoitteisiin täällä
Lisätietoja
Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, puh. 044 429 4210, maria.sorvisto@ylivieska.fi
Mari Kuparinen, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, puh. 044 371 9450, mari.kuparinen@kuntaliitto.fi
Mikä seutukaupunki?
- Seutukaupungit ovat seutukuntiensa tai talousalueidensa keskuksia, mutta ne eivät ole maakuntakeskuksia. Seutukaupungit ovat usein maakuntiensa toiseksi suurimpia kaupunkeja.
- Seutukaupungit tuottavat palveluita ja turvaavat palveluverkkoa laajalla alueella myös kaupungin rajojen ulkopuolella.
- Seutukaupunkien tehtaissa ja alihankintaketjuissa luodaan teollisuuden arvontuotantoa, josta koko Suomen vienti rakentuu.
- Seutukaupungeissa turvataan huoltovarmuutta: kotimaista energiaa, alkutuotantoa ja elintarviketuotantoa.
Mikä Seutukaupunkiverkosto?
- Kuntaliiton koordinoiman Seutukaupunkiverkoston toiminta käynnistettiin vuonna 2008.
- Seutukaupunkiverkostoon kuuluu tällä hetkellä 58 seutukaupunkia.
- Verkoston seutukaupungeissa asuu yhteensä reilut 900 000 asukasta, ja niissä toimii noin 100 000 yritystä.
- Seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana kaudella 2026–2027 toimii Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja toinen varapuheenjohtaja Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen. Varapuheenjohtajat vaihtuvat vuosittain.
