Kouluruokailu toimii Suonenjoella – kehittämistä ruoan houkuttelevuudessa
Kyselyyn vastanneet oppilaat, huoltajat ja henkilöstö kiittävät ruokailun sujuvuutta ja palvelun laatua. Samalla esiin nousee selkeä viesti: ruoan houkuttelevuutta ja viihtyisää ruokailuhetkeä halutaan vahvistaa.
Suonenjoen kaupungin päiväkotien ja koulujen ruokailusta on toteutettu laaja kysely yhteistyössä ruokapalveluista vastaavan Servican kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli saada kattava kuva ruokailun toimivuudesta, laadusta ja kehittämistarpeista eri näkökulmista. Vastauksia kerättiin oppilailta, henkilöstöltä, huoltajilta sekä päiväkotien osalta erikseen, ja tulokset tarjoavat monipuolisen kokonaiskuvan nykytilanteesta.
Kyselyn perusteella kouluruokailu toimii Suonenjoella monilta osin hyvin. Ruokailu on vakiintunut osa arkea, ja valtaosa oppilaista hyödyntää kouluruokailua säännöllisesti. Myös huoltajat pitävät tärkeänä sitä, että lapsille tarjotaan päivittäin maksuton ja ravitseva ateria, joka tukee jaksamista koulupäivän aikana.
Servican toteuttama vuosivertailu osoittaa, että ruokailun laatu on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuodesta 2024 vuoteen 2025. Ruoan ulkonäkö, maku ja valikoiman vaihtelu ovat parantuneet, ja erityisesti salaattitarjonnan monipuolistuminen nousi esille myönteisenä kehityksenä. Myös ruokailun käytännön sujuvuus on vahvalla tasolla: ruoan ottaminen linjastosta on helppoa, astioiden palautus toimii sujuvasti ja keittiöhenkilökunta saa erittäin hyvää palautetta ystävällisyydestään ja tavoitettavuudestaan.
Päiväkotiruokailua koskevat tulokset ovat kokonaisuutena erittäin myönteisiä. Ruoka koetaan riittäväksi ja ruokailutilanne miellyttäväksi, ja keskiarvot nousevat selvästi korkealle tasolle. Avovastauksissa korostuu, että lapset syövät parhaiten tuttua ja selkeää ruokaa. Erityisesti toivotuiksi nousivat esimerkiksi makaronilaatikko, lihapullat, kana- ja kalaruoat sekä erilaiset puurot.
Kyselyn tuloksissa nousee kuitenkin esille myös kehittämiskohteita, jotka toistuvat eri vastaajaryhmissä. Merkittävin niistä liittyy ruoan houkuttelevuuteen. Vaikka ruokaa on tarjolla riittävästi, kaikki oppilaat eivät syö sitä täysipainoisesti. Osa oppilaista syö koulussa vain osan tarjotusta ateriasta, ja huoltajien palautteen mukaan lapsi voi tulla kotiin nälkäisenä, jos ruoka ei maistu tai se koetaan vieraaksi. Tämä korostaa sitä, että ruoan maulla, ulkonäöllä ja tunnistettavuudella on suuri merkitys ruokailun onnistumisessa.
Toiveet kohdistuvat selvästi perinteisiin, tuttuihin ruokiin. Sekä oppilaat että huoltajat toivovat enemmän niin sanottuja kotiruokia sekä ruokia, joiden sisältö ja maku on helposti tunnistettavissa. Samalla kasvisruokien rooli herättää eriäviä näkemyksiä: osa vastaajista pitää niiden lisäämistä tärkeänä, kun taas osa kokee, etteivät ne aina vastaa lasten mieltymyksiä.
Ruokailuympäristöön liittyvät tekijät nousivat myös keskeisinä kehittämiskohteina. Oppilaat, henkilöstö ja huoltajat nostivat esiin ruokailutilanteen hälinän ja toisinaan kiireelliseksi koetun ruokailuajan. Viihtyisyys ja rauhallinen ruokailuhetki nähdään tärkeinä tekijöinä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka hyvin oppilaat syövät koulupäivän aikana.
Kokonaisuutena kyselyn tulokset osoittavat, että Suonenjoen kouluruokailun perusta on vahva ja kehitys on ollut oikeansuuntaista. Erityisesti palvelun toimivuus ja ruokatarjonnan kehittyminen ovat selviä vahvuuksia. Jatkossa kehittämistyössä korostuu ruoan houkuttelevuuden lisääminen sekä se, että tarjolla oleva ruoka vastaa mahdollisimman hyvin oppilaiden toiveita ja tulee myös syödyksi. Lisäksi ruokailuympäristön rauhallisuutta ja viihtyisyyttä pyritään edelleen parantamaan.
Kaupunki ja Servica hyödyntävät kyselyn tuloksia ruokapalvelujen kehittämisessä yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa, jotta kouluruokailu tukisi parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten hyvinvointia ja jaksamista arjessa.