Aikuissosiaalipalvelut

Sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa olevalla asiakkaalla on oikeus saada palvelutarpeensa arvioitua, ellei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Tämä arviointi on tehtävä erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan kohdalla viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ja aina ilman tarpeetonta viivästystä. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arvioinnista laaditaan kirjallinen yhteenveto, johon on määritelty henkilön tai perheen tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Yhteenvetoa täydennetään tarvittaessa asiakassuunnitelmalla.

Palvelutarpeen arviointi on yhteenveto asiakkaan tilanteesta sekä arvio sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta.

Voit pyytää palvelutarpeen arviointia ottamalla itse yhteyttä palveluohjaajaan tai sosiaalityöntekijään. Myös omainen, muu henkilö tai viranomainen voi pyytää henkilölle palvelutarpeen arviointia ottamalla yhteyttä sosiaalitoimeen tai lomakkeella ’Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi’. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsee ottamalla yhteyttä vanhuspalveluihin.

Asiakkaalla on oikeus palvelutarpeen arviointiin, ellei kyseessä ole tilapäinen, yksittäistä palvelua koskeva tuen tarve. Yli 75-vuotiaiden tai ylintä vammaispalvelulain mukaista hoitotukea saavien henkilöiden tai erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireilletulosta. Palvelutarpeen arvion pitää tällöin valmistua viimeistään kolmen kuukauden kuluttua vireilletulosta. Samat määräajat koskevat myös lastensuojelun tarpeen arviointia, jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös lastensuojelun tarve. Palvelutarpeet muuttuvat usein ajan mittaan, jolloin ne myös arvioidaan uudestaan. Palvelutarpeen arvioinnin tuloksena laaditaan palvelutarpeen arvio. Se laaditaan aina yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa.

Jos sinulla on ongelmia asumisessasi tai olet vailla asuntoa, voit kääntyä aikuissosiaalityön puoleen.

Kunta tarjoaa asunnottomille ja asunnottomuuden uhkaamille henkilöille neuvontaa, jossa asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisuutena.

Palveluohjaukseen pääsee ottamalla yhteyttä aikuissosiaalityöntekijään tai palveluohjaajaan puhelimitse.

Asunnottomille ja asunnottomuuden uhkaamille henkilöille tarjotaan ohjausta ja neuvontaa, jossa asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisuutena. Palveluohjauksessa ratkotaan asuntoasiaa ja ohjataan asiakas tarvittaessa hänelle soveltuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjäksi. Neuvojat kertovat, mitä palveluita on tarjolla, miten niihin hakeudutaan ja mitä niiden käyttö edellyttää. He neuvovat tarvittaessa erilaisten taloudellisten tukien hakemisessa ja yhteensovittamisessa. Neuvojat opastavat myös eri järjestöjen tuottamien asunnottomuuspalveluiden pariin.

Suonenjoen kaupunki on nimennyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöksi kaupungin palveluohjaajan. Päihteiden käytön ehkäisy kohdistuu perinteisesti lapsiin ja nuoriin, mutta ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan myös aikuisten keskuudessa. Sosiaalipalvelut tukee ja ohjaa asiakkaita terveisiin elämäntapoihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja päivätoimintaan. Asunto-oloihin pyritään vaikuttamaan yhteistyössä asuntotoimiston kanssa.

Puuttumalla päihteiden ongelmakäyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäistään vakavampien haittojen kehittyminen. Kysymys on
päihdeongelman tunnistamisesta sekä rohkeudesta ja valmiuksista puuttua asiaan.

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä päihteettömiä elintapoja.

Ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholin, huumeiden, tupakan ja lääkeaineiden käytön haittoja. Samalla kohennetaan asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ehkäisevää päihdetyötä on myös esimerkiksi rahapeliriippuvuutta ja muita riippuvuuksia koskeva neuvonta. Kunnat, yhdistykset, yritykset, poliisi ja muut valtion viranomaiset tekevät ehkäisevää päihdetyötä yhteistyönä. Ehkäisevässä päihdetyössä kiinnitetään huomiota myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.

Jos sinulla on ongelmia taloudellisissa asioissa, voit kääntyä aikuissosiaalityön puoleen. Aikuissosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja kartoittaa yhdessä tilanteesi ja etsii vaihtoehtoja elämäntilanteesi parantamiseksi.

Tukea taloudellisten asioiden hoitoon.

Täydentävää tai ehkäisevää tukea haetaan kirjallisella tai sähköisellä hakemuksella.

Päihdeongelmaiset ja heidän läheisensä voivat saada palveluohjausta Suonenjoen kaupungin palveluohjaajalta puhelimitse tai asioimalla palvelupisteessä.

Päihdepalveluista voi tiedustella lisää myös terveyskeskuksesta.

Kunta tarjoaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen neuvontaa päihdevieroitukseen ja -kuntoutukseen liittyvissä asioissa.

Päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen tarjotaan ohjausta ja neuvontaa päihdevieroitukseen ja -kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Neuvojat kertovat, mitä palveluita on tarjolla, miten niihin hakeudutaan ja mitä niiden käyttö edellyttää. He opastavat kaikkien päihdepalveluita tuottavien tahojen pariin. Päihdeongelmaiset ja heidän läheisensä voivat saada neuvontaa esimerkiksi puhelimitse tai asioimalla palvelupisteessä. Neuvojat eivät tee palveluihin liittyviä päätöksiä.

Kutouttavasta työtoiminnasta saa lisätietoa Suonenjoen kaupungin työllisyyspalveluohjaajalta.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat olleet työttömyyden tai muun syyn takia pitkään poissa työmarkkinoilta.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat olleet työttömyyden tai muun syyn takia pitkään poissa työmarkkinoilta. Toiminnan tarkoitus on parantaa osallistujien työllistymis- tai kouluttautumismahdollisuuksia. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä arjen- ja elämänhallintaa. Osallistujat eivät ole työ- tai virkasuhteessa toiminnan järjestäjään. Työtoiminnasta maksetaan osallistujalle päivittäinen korvaus. Kunnan viranomaiset laativat osallistujan kanssa yhteistyössä aktivointisuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Kunta järjestää toiminnan yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa.

Mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu saamaan tarvittaessa tukea itsenäiseen asumiseen. Kunta tarjoaa palveluja erityisesti kuntoutujan omaan kotiin. Sosiaalityöntekijältä voi varata ajan, jos tarvitsee neuvoja ja apua mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin liittyen.

Mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu saamaan tarvittaessa tukea itsenäiseen asumiseen. Kunta tarjoaa palveluja erityisesti kuntoutujan omaan kotiin.

Sosiaalityöntekijältä voi varata ajan, jos tarvitsee neuvoja ja apua asumispalveluihin liittyen.

Mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu saamaan tarvittaessa tukea itsenäiseen asumiseen. Palveluja tarjotaan ensisijaisesti kuntoutujan omaan kotiin. Sosiaaliohjaaja, asumisneuvoja tai muu tukihenkilö auttaa asunnon hankinnassa, kotiutumisessa ja arkiaskareiden järjestämisessä. Tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Tarkoitus on edistää asukkaan kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Palveluasumista järjestetään mielenterveyskuntoutujalle, joka tarvitsee sekä soveltuvan asunnon että hoitoa ja huolenpitoa. Tehostetussa palveluasumisessa hoitoa ja huolenpitoa on saatavilla ympärivuorokautisesti. Mielenterveyskuntoutujaa voidaan tukea myös siten, että hän asuu jonkin aikaa laitoksessa. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito laitoksessa on mahdollista, jos se on kuntoutujan terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Päihdekuntoutuksesta saa tarvittaessa lisää tietoa Suonenjoen kaupungin sosiaalityöntekijöiltä.

Päihdekuntoutuksen avulla autetaan asiakasta pysyvästi eroon päihteistä sekä tuetaan hänen elämänhallintaansa ja toimintakykyään.

Ennen päihdekuntotusta asiakas ohjataan terveyskeskuksen avopalveluihin.

Päihdekierteen katkaisun jälkeen potilas voi tarvita avomuotoista tai ympärivuorokautista päihdekuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoitus on tukea potilaan päihteettömyyttä ja elämänhallintaa ja edistää hänen toimintakykyään. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta. Tarvittaessa potilas voi saada päihdekuntoutuksena myös ammatillista kuntoutusta. Päihdekuntoutusta järjestävät eri palveluntuottajat. Kuntoutukseen osallistuva voi olla oikeutettu Kelan maksamaan kuntoutusrahaan, jos hän on 16–67-vuotias ja jos kuntoutus voi edistää hänen työhönpaluutaan tai työhön pääsyään.

Katkaisuhoitoa järjestetään ensisijaisesti terveyskeskuksessa. Päihdehuollon avohuoltoa järjestetään mielenterveyskeskuksessa. Pidempiaikainen päihdekuntoutus järjestetään kaupungin sosiaalitoimen kautta.

Päihdepalveluista voi tiedustella lisää joko terveyskeskuksesta tai sosiaalityöntekijöiltä.

Päihdekierteen katkaisemiseen on saatavissa apua.

Hakeudutaan terveydenhuollon kautta.

Mikäli päihteiden käytön lopettaminen ei onnistu omin keinoin, päihdekierteen katkaisua varten järjestetään lyhytaikaista, ympärivuorokautista hoitoa. Selviämishoito mahdollistaa turvallisen paikan alkoholin, huumeen, lääkeaineen tai muun päihteen vaikutuksesta selviämiseen. Hoitojaksot ovat yleensä lyhyitä: muutama tunti, yön yli tai enintään vuorokausi. Selviämishoidon yhteydessä saa myös neuvoja jatkohoitoon hakeutumiseen. Selviämishoitoyksikkö (selviämisasema) voi sijaita terveydenhuollon päivystysyksikön osana, katkaisuhoitoyksikön tai poliisin säilytyssuojan yhteydessä. Mikäli päihteiden käytön lopettaminen ei onnistu avohoidon turvin, henkilö voi hakeutua ympärivuorokautiseen katkaisuhoitoon terveyskeskuksen tai päihdehuollon avopalvelujen kautta. Katkaisuhoidon tavoitteena on päihdekierteen turvallinen katkaiseminen ja tarvittavaan jatkohoitoon motivointi. Katkaisuhoitojaksojen kesto on yleensä muutama vuorokausi. Vieroitushoito on pitkäkestoisempaa hoitoa, johon kuuluu vieroitusoireiden hoidon lisäksi myös tukea elämänhallintaan, mielenterveyteen ja päihteiden käytöstä aiheutuneiden muiden ongelmien ratkaisemiseen. Vieroitushoitojakso voi kestää kahdesta neljään viikkoa. Jos päihdeongelmainen ei itse halua hoitoa, hänet voidaan ottaa tahdosta riippumattomaan hoitoon vain, mikäli hän on välittömässä hengenvaarassa, hänen terveytensä on vakavassa vaarassa tai hän väkivaltaisuudellaan aiheuttaa vaaraa muille.

Työllisyyspalveluohjaajan kanssa voi selvittää mahdollisuutta työkokeiluun. Työkokeilun tavoitteena on selvittää vaihtoehtoja ammatin valinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu voidaan järjestää esim. silloin, kun henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Jos henkilö on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta esim. työttömyyden tai lastenhoidon takia, työkokeilun tavoitteena on selvittää, minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön.

Työttömien palveluohjaus palvelee työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia henkilöitä.

Työttömille ja työttömyyden uhkaamille henkilöille tarjotaan ohjausta ja neuvontaa terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Näitä ovat esimerkiksi terveyteen, työkykyyn ja kuntoutukseen liittyvät kysymykset. Neuvojat kertovat, mitä palveluita on tarjolla, miten niihin hakeudutaan ja mitä niiden käyttö edellyttää. He opastavat tarvittaessa myös taloudellisten tukien hakemiseen ja yhteensovittamiseen. Neuvojat eivät tee palveluihin liittyviä päätöksiä. TE-toimisto vastaa työnhakuun ja koulutukseen liittyvästä neuvonnasta.